Ihmiset Päivi Luostarinen /

Matkailupalvelut kaipaavat kaikupohjaa seudun historiasta ja kulttuurista

Pennanen.jpg
Emeritus professori Jukka Pennanen viettää eläkepäiviään talvisin Helsingissä.  Kesä vetää kalastuksesta kiinnostuneen kulttuurintutkijan ja harrastajakalastajan vapaa-ajan asunnolleen Puruveden Hälvänsaareen.

Puruvesi on kirkasvetisyydestään tunnettu Saimaaseen kuuluva järvi. Yksi kirkasvetisyyden salaisuuksista nousee siitä, että suuri osa järven vedestä tulee pohjassa olevista lähteistä hiekkakerroksen läpi.

Kulttuuriantropologi, emeritus professori Jukka Pennanen teki aikoinaan väitöskirjansa Puruveden ammattimaisesta talvikalastuksesta.

– Vielä 1970-luvun alussa Puruvedellä toimi talvisin 40 nuottakuntaa, joissa oli mukana 160–200 kalastajaa, hän kertoo. – Tällä hetkellä käytössä on kymmenisen nuottaa, joita on vetämässä 20–30 henkeä.

Jukka Pennanen viihtyy Puruveden rannalla kesäpaikassaan Hälvänsaaressa ja harrastaa itsekin kalastusta. Hänen sukunsa juuret juontavat Kerimäelle.

Kun suunniteltiin 80-luvun lopussa metsämuseota Suomeen ja etsittiin sille paikkaa, Pennanen osallistui asiantuntijana aihetta pohtiviin seminaareihin. Hän piti tuolloin tärkeänä, että se tulee paikkaan, jonka matkailijat helposti löytävät. Punkaharju nousi edelle Evoa, joka oli vakavasti harkittu kilpailija.

Kun kymmenen vuotta aikaisemmin Pennanen oli väitöstyössään perehtynyt järvialueen kalastuksen historiaan ja kulttuurisiin muutoksiin, heräsi ajatus myös kalastuksen ympärille rakentuvasta museosta, joka johdattaisi Suomen varhaisimpaan elinkeinoon, sen kehitykseen ja siihen liittyvään kulttuurin.

Museon sijoittaminen Puruveden tuntumaan, joka on Suomen tunnetuin kalastuksen ja puhtaan veden järvi, tuntui luontevimmalta. Arkkitehti Juhani Pallasmaa suunnitteli museorakennukselle mallinkin, josta olisi tullut komea puurakentamisen monumentti, ylösalaisin sijoitettu vene.

Kerimäen kunta lahjoitti hankkeelle paikan maailman suurimman puukirkon juurelta Kerimäen kirkkorannasta.

Aika on juossut vuosikymmenten takaisten suunnitelmien ohi. Suurten rakennusten tekemisen sijaan nykyisin korostetaan itse asian, toiminnan esiintuomista.

Jukka Pennanen julkaisi hiljattain tutkimuksen, joka sisältää erään lapinkylän selviytymistarinan 1850-luvulta nykyaikaan. Käsivarren Kultiman kylän taloudellista, kulttuurista ja etnistä kehitystä seurataan kuuden sukupolven aikana.

– Naisten rooli on yhteisön kehittämisessä ollut tärkeä, Pennanen sanoo ja korostaa heidän työtään kulttuurin kantajina aina nykyaikaankin asti.

”Pakeneeko Lappi – sakeneeko lanta” kirjan nimeen on kiteytetty kysymys kylän kehityksen visiosta. Professori heittää vastaavalla tavalla kysymyksen Savonlinnan järviseudun visiosta ”Pakeneeko muikku, sakeneeko vesi”. Aiheesta ei ole vielä koottu vastaavanlaista alueen selviytymisstrategiaa niin kuin enontekiöläisestä lapinkylästä. Tietoa on koottu ja parhaillaan mietitään miten tuo tieto tuotaisiin alueen ihmisten tietoisuuteen ja laajemminkin seudusta kiinnostuneiden tietoon.

Jukka Pennanen oli 90-luvulla suunnittelemassa Inariin perustettua saamelaismuseo Siidaa, joka on ikkuna saamaleiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon. Vaikka jo vähän aikaisemmin lähdettiin suunnittelemaan myös Suomen ensimmäistä järvialueen ja erityisesti järvikalastuksen historiaan pureutuvaa museo- ja kulttuurikeskushanketta Kerimäelle, se ei ole noussut jalalle.

Puukirkon juurella toimii kotiseutuyhdistyksen vapaaehtoisvoimin pieni kalastajamuseo, joka on nykyisin kaupungin omistamassa, legendaarisen nimismiehen Heikki Häyrysen, Romu-Heikin entisessä talossa. Lähituntumaan on siirretty museona toimiva kalastajatila Puruveden Hevossalon saaresta.

Eläkkeellä oleva Oulun yliopiston antropologian professori teki tuoreen kirjansa merkeissä luentokierroksen Lapissa toukokuun alussa. Yksi tilaisuus pidettiin myös Siidassa. – Museossa ei ole enää sesonkiaikoja, vaan koko vuosi on täyttä menoa. Vuoden aikana Siidassa käy nykyisin 120 000 vierailijaa, hän kertoi pohjoisen terveisinä.

– Tämäntyyppinen visio meillä oli valtakunnallisen järvikalastusmuseohankkeenkin saamiseksi Puruveden rantaan, hän jatkaa.

– Kun matkailijoille rakennetaan erilaisia palveluja, on siinä oltava kaikupohjaa seutukunnan historiaan. Silloin ne toimivat.

Kerimäelle suunnitellun hankkeen tavoitteena on ollut synnyttää järvikalastus- ja vesimuseo, joka kertoo vedestä, kalastajakansasta ja kulttuurista. Lisätietoa aiheesta löytyy nettisivuilta www. jarvikalastusmuseo.fi

Jukka Pennasen kirjaa voi tilata osoitteesta jpennanen.lappi@gmail.com

Aiheet:
Ei kommentteja! Jätä ensimmäinen kommentti alta.

Jätä kommentti

Vastaat käyttäjän jättämään kommenttiin. Peruuta
Höyrylaivat-IMG_1903.jpg
Uutiset

Höyrylaivat pysyvät Savonlinnassa

Yrittäjä Janne Leinonen on ostanut S/s Punkaharjun yhtiönsä LP Management Oy:n nimiin. S/s Punkaharju oli aiemmin Hotelli Punkaharjua pyörittävän yhtiön omistuksessa. Kun mukaan lasketaan…
Hannolanpelto1.jpg
Uutiset

Suomenhevosta juhlittiin Hannolanpellolla

Hannolanpellon raviradalle satapäin keräytynyt juhlaväki sai paistatella kauniissa auringonpaisteessa 17.6. Juhlan aiheena oli oma kansallisaarteemme Suomenhevonen, joka täyttää kuluvana…
Hiekanveisto2.jpg
Uutiset

Enonkosken hiekka­tapahtuma kasvaa

Hiekanveiston II EM-kilpailut Enonkoskella on saamassa ennätysmäärän kisailevia maita ja huipputaiteilijoita. Keskellä kuntaa -toristadionilla kisailee kesä-heinäkuun vaihteessa 13 maan…
AnnaKristiina_1844.jpg
Uutiset

Valtuusto aloitti kehuilla

– Tämä on puhdasta ikärasisimia, kun tämänikäinen mies joutuu pelaamaan näitten koneitten kanssa, Veikko Puustinen (ps.) nauratti uutta kaupunginvaltuustoa tuskaillessaan…
Suomalainen_1828.jpg
Uutiset

Linna-Lasi vaihtoi omistajaa

Yksi Savonlinnan vanhimpia lasialan yrityksiä Linna-Lasi Oy on vaihtanut omistajaa. Yritys toimii Mertajärventiellä. Kerimäkeläinen Jukka Suomalainen on viime viikolla siirtynyt…
Jaakko-ja-Timo.jpg
Uutiset

Herttuan Timo Lehtinen eläkkeelle

Hotelli ja kuntoutuskeskus Herttuan avainasiakaspäällikkönä eläkkeelle heinäkuun alussa lähtevä Timo Lehtinen on tehnyt pitkän päivätyön Herttuassa. Hän tuli 31,5 vuotta sitten…
Oikein-vanhoja-autoja.jpg
Uutiset

Kesä julistettiin avatuksi Savonlinnassa

Suomen virallinen kesänavaus järjestettiin viime viikonloppuna jo kymmenettä kertaa Savonlinnassa. Tänä vuonna mukaan mahtui perinteisten vanhojen autojen, risteilyaluksien siunaamisen…
Perhoset.jpg
Uutiset

Parkki­perhoset ilmestyvät jälleen katukuvaan

Kesän mukana ovat iloiset ja tutuiksi tulleet parkkiperhoset saapuneet Savonlinnan kaduille. Vanhentunutta pysäköintiaikaa lisäävät nuoret ovat nyt myös entistä enemmän apuna sekä…
CM_1774.jpg
Uutiset

Tiältä päin -tunnus kertoo, että tuote on lähtöisin täältä päin

Savonlinnan K-Citymarketin ruokakaupassa on lähdetty panostamaan vahvasti paikallisuuteen.– Minulle paikalliset tuotteet ja palvelut ovat erittäin tärkeitä. Kun tuli kauppiaaksi Savonlinnan…