Kolumnit Jarkko Wuorinen /

Arabeja ei ennaltaehkäisy kiinnosta

Suomen terveydenhoidon uudistuksessa merkittävällä sijalla on ennaltaehkäisyn kehittäminen. Kun terveydenhoidon kustannuksia halutaan leikata tai edes niiden nousua hillitä, niin sairauksien ennaltaehkäisyä kehittämällä on helpointa päästä hyviin tuloksiin.

Ennaltaehkäisy edellyttää kuitenkin sitä, että ihmiset alkavat omatoimisesti panostaa elintapojensa ja terveystilanteensa seuraamiseen. On tietysti jo olemassa ja etenkin kehitteillä laitteita ja testejä, joilla voidaan seurata yksilön terveydentilan kehitystä ja arvioida hänen geneettistä riskiään sairastua joihinkin sairauksiin. Näiden laitteiden ja testien tulosten huomioiminen on kuitenkin kunkin yksilön omasta tahdosta kiinni ja siksi tarvitaan laajaa valistusta siihen, että otetaan huomioon, mitä näiden tietojen pohjalta kannattaa tehdä.

Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa, joka on melkoisen harvaan asuttu ja välimatkat hoitoon kohtuullisen pitkiä, kustannuksia tahtoo syntyä. Samoin tietysti etäisyydet saavat aikaan sen, että hätätilanteessa voi tulla jo pahoja vaurioita tai jopa kuolema, kun potilasta ei saada riittävän nopeasti hoitoon. Siten ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn merkitys on tällaisilla seuduilla varsin suuri.

Myös Etelä-Savon terveydenhoidon kustannusten hillitsemisessä ennaltaehkäisyllä on mahdollista saada aikaan hyviä tuloksia. Kun henkilöiden riskitekijät tiedetään ja terveys on oikealla tavalla seurannassa, niin yllättävien tilanteiden määrä vähenee, mikä vähentää kustannuksia. Kun kuitenkin tekniikka ja hoitomuodot sekä lääkkeet koko ajan kehittyvät, niin ne lisäävät luonnollisesti kustannuksia. Mutta kustannusten nousua voidaan hillitä siten, että seurataan riskiryhmien terveydentilan kehitystä, jolloin voidaan vähentää niitä tilanteita, joissa tarvitaan kalliita hoitoja ja hoitomuotoja.

Ennaltaehkäisyyn panostaminen on nykyään maailmanlaajuinen ilmiö. Dubaissa Arab Health - terveysmessuilla oli paljon esillä ennaltaehkäisyyn sopivaa laitetta ja hoitomuotoa. Esillä oli myös kehittämisideoita, joilla ennaltaehkäisyä pyritään parantamaan. Pääpaino oli kuitenkin laitteissa ja hoidoissa, joita käytetään, kun jo on sairastuttu.

Tällainen toimintamalli sopii etenkin Persianlahden alueelle, jossa yleinen lähtökohta on, että odotetaan mahdollista sairastumista ja sitten mennään sairaalaan. Ennaltaehkäisystä ei niinkään välitetä, kun ajatellaan terveydentilan riippuvan vain korkeammista voimista, ei niinkään omista elintavoista. Siellä on tehtävä voimakasta työtä elintapojen muuttamisen puolesta, jos halutaan saada aikaan kunnollista ennaltaehkäisyä.

Ennaltaehkäisyyn liittyvät myös rokotukset. Niiden merkitys on erittäin suuri monien sairauksien välttämisessä. Mutta valitettavasti myös sairaudet monimuotoistuvat ja kehittävät muotoja, jotka ohittavat rokotussuojan. Sain omakohtaisen kokemuksen tästä, kun influenssarokotuksesta huolimatta sairastuin B-influenssaan. Joka tapauksessa suosittelen kuitenkin ehdottomasti kaikkia ottamaan rokotuksia, sillä siten estetään monia sairauksia puhkeamassa epidemioiksi tulevaisuudessa.

Jarkko Wuorinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja


Aiheet:
Eero Timgren kommentoi torstaina 15.2.2018 klo 02:38 Vastaa kommenttiin
Jo kaksikymmentä vuotta sitten Arabiemiirikunnissa oli käytössä edistyksellinen lasten rokotusohjelma ja kaupungistumisen myötä voimakkaasti yleistyneeseen aikuistyypin sokeritautiin alettiin kiinnittää huomiota. Olen itse ollut mukana noita ennaltaehkäiseviä toimia toteuttamassa.

Jätä kommentti

Vastaat käyttäjän jättämään kommenttiin. Peruuta
Kolumnit

Maakuntahallituksen työ on muuttunut runsaassa vuosikymmenessä

Olen ollut runsaan vuosikymmenen maakuntahallituksen pöydän äärellä ja viimeiset viisi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Minua ennen puheenjohtajana toimi kahdeksan vuotta Markku Kakriainen.…
Kolumnit

Saimaalle kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa

Yritystoiminta on monen seutukunnan tulevaisuuden elinehto. Yritystoiminnalla saadaan seuduille työpaikkoja ja verotuloja, joilla voidaan turvata seutukunnan asukkaille tarpeellisia…
Kolumnit

Saimaa – Savonlinnan suuri mahdollisuus

Viestintään ja markkinointiin saadaan parhaiten tehoa, jos sen kärkenä on sellainen tekijä, josta ollaan pääosin yhtä mieltä. Savonlinnalle sellainen seikka on Saimaa ja kaupungin sijainti…
Kolumnit

Alempi tieverkko hälyttävässä kunnossa

Tänä keväänä kelirikko on ollut hankalin vuosikymmeniin. Monet alemman tieverkon tiet ovat olleet hyvin huonosti liikennöitävässä kunnossa, kun tiet ovat pehmeitä ja routa nostaa savea pinnalle. Eikä…
Kolumnit

Liikenneyhteydet luovat elinvoimaa

Liikenneyhteyksien merkitystä seudun elinvoimalle korostetaan koko ajan. Lähtökohtana on, että nopeat yhteydet antavat entistä parempia mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja yleensä työntekijöiden…
Kolumnit

Onko meillä tulevaisuutta?

Tietysti tähän vastaan, että kyllä, mutta…… Vaikka uskon vahvasti siihen, että Savonlinnan seudulla on aitoja mahdollisuuksia hyvää tulevaisuuteen, niin joitakin toimenpiteitä se…
Kolumnit

Markkinointia iskulauseilla

Kun lukee eri paikkakuntien nettisivuja, niin niistä pitäisi saada melko hyvä käsitys siitä, millainen se paikkakakunta on tai millainen se haluaa olla. Kun olen voinut perehtyä aika moniin…
Kolumnit

Vetovoimaa seutukaupunkitoiminnalle

Suomen suuret kaupungit ovat Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren vetämänä muodostaneet suurten kaupunkien C21-ryhmän. Kyseessä on tietysti määrätynlainen edunvalvontaorganisaatio, jota siinä mukana…