Harrastukset Ilmari Kosonen /

Kalevalan ja Sammon salaisuudet avautuvat

Suomessa kivikaudella asunut kansa ja sen kieli löytyi vihdoin. Kysymys on erittäin merkittävästä tieteellisestä löydöstä, sillä kukaan ei ole koskaan aikaisemmin osoittanut, mitä kieltä täällä silloin puhuttiin ja millainen tuon kivikauden kansan historia ja vaikutus meihin suomalaisiin todella oli.

Jossain vaiheessa Suomen tiedemaailma vain rupesi arvelemaan, että jääkauden jälkeen täällä on kaiken aikaa asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhunutta kansaa.
Löytöjeni mukaan Suomea asutti kivikaudella ns. möngöi-kansa, joka antoi kielensä nimistöä kaikkialle maahamme. Kysymys on taatariheimosta. Jossain vaiheessa noin 3.000 vuotta sitten he saivat käyttöönsä hevoset ja suuri osa tuosta kansasta ratsasti itään. Hevoset ja heinäarot voittivat kalojen onkimisen. Itään lähteneet ovat nyt tataari- ja mongolikansoja, joiden geenistössä on nyt myös paljon paljon sikäläistä itäistä verta, ei vain täältä sinne muuttanutta.
Mutta osa tuosta kansasta ei lähtenyt täältä, vaan jatkoi kalastustaan ja metsästystään kaikkialla Suomessa. Juuri siksi tuo kivikautinen möngöi-paikannimistö on täällä niin runsasta. Vaikka sanoja kangas eli ’kuiva maa’ ja harju - ’soramäki’ pidetään aitosuomalaisina sanoina, niiden molempien sisältä paljastuu möngöi-sana. Edelleenkin mongolien kielessä khangai tarkoittaa ’kuivaa maata’. Ja har tarkoittaa ’hiekkaa’!
Suomen sanastossa on tätä mongolikielen sanastoa runsaasti. Jopa ’puhua’ on  mongolissa   jar’ , yari-  -  jaaritella, jaarittaa! Näitä ’murresanoiksi’ tuomittuja sanoja on ilmeisesti tuhansia!  Niitä oikeakielisyystohtorit tappavat kaiken aikaa!
 
Kun Savonlinnassa on Kyrönniemi ja Kyrönvirta, on tuon  nimen Kyrö takana möngöi-heimon sana, joka tarkoittaa ’leiriä’. Nykymongolin kielessä küriyen – ’leiriytyä’. Tuo Kyrö-leiri oli se Savonlinnan Inkerkylän muinaiskylä, josta on kaivauslöydöt. Savonlinnan ainoa ja oikea nimi onkin tuo  Kyrö.
Ja kylän nimi on vanhastaan Nojanmaa. Noyan ja noyon on tuon kielen sana, joka tarkoittaa ’päällikköä, maaherraa’. Kivikautinen päällikkönimitys noyan on siis tuossa Nojanmaan nimessä.
Nimityksen möngöi olen antanut tuolle kivikauden kansalle siksi, että sekä paikannimistössämme että sukunimistössämme on Mönkö-nimistöä tuon heimon vanhana nimityksenä. Vanhin nimi Mönkkönen oli nimittäin kirjattu kirjoihin jo v. 1553 jKr. muodossa Möngöine Jääskessä. Tuo sana oli Mongoliaan vaeltaneiden asukkaiden alkuperäisnimitys, joka siellä on muuttunut slaaviääntein muotoon mongol.
 
Tuo möngöi-kansa sulautui maan eteläosassa uusiin tulokkaisiin, balttiheimoon.
Mutta möngöi-perua meidän suomalaisten geeniperinnössä on osa möngöi-verta kuten Tuuli Lappalainen viime keväänä väitöskirjassaan osoitti. Se geeniperintö ei kuitenkaan ole mitään ’itäistä’ geeniä, vaan tuota täällä jo kivikaudella ollutta ja täältä itään vaeltanutta möngöi-geeniä.
Noin 2.500 vuotta sitten maatamme asuttivat balttiheimon ihmiset, jotka toivat tänne järvimalmin noston ja maanviljelyskulttuurin. He olivat lähtöisin Itämeren kaakkoisrannoilta, Veikselin suulta, kuten arkeologit löytöjensä mukaan ovat osoittaneet. Mutta vasta tämän kirjoittaja on osoittanut, että meillä Suomessa on erittäin runsas paikannimistökerros, joka onkin balttikieltä.  Jopa maanimi Suomi ilmansuuntanimestä suominis – ’luoteinen ilmansuunta merellä  - Viron pohjoisrannikolta nykyisen Turun suuntaan katsoen.
 
Kun Haukivedellä on Linnansaari, ei siellä ole koskaan ollut mitään linnoitusta. Balttien kielen sanan clinamen  eli  ’mäki’ alkuosan (c) lina  vain tuli aika laajasti mäki- ja vuoripaikkojen nimeksi tuosta balttisanasta. Ja tuota perua on sekä Linnansaari että satoja muina paikannimiä, joissa on tuo alkuosa Linna-.
Esimerkiksi sana lappi on balttisana muinaispreussin kielestä. Heillä labbis tarkoitti ’tavaraa, luonnontuotteita’. Ja tuo sana oli merkitykseltään laaja tarkoittaen myös majataloa, krouvia ja kauppakartanoakin.  Ja lappalainen oli luonnontuotteiden hankkija kauppiaille, ei pelkästään saamelainen.
Toista vuotta sitten Viron Saarenmaalta löytyi merenrantahiekasta muinaisvene, joka on balttilaista rakennustekniikkaa ja on sellaisenaan osoitus sen rannikon asukkaiden laajasta merenkulusta ja yhteyksistä tänne pohjoiseen. Vaikka vene ei ole savolaista kirkkovenettä suurempi, se on todiste viikinkiaikaa edeltäneestä merenkulusta ja myös maamme asuttajista.
 
Balttiasuttajien aika

Balttiasuttajat asuivat maan eteläosan asukkaina noin 1.000 vuotta eli aina vuosiin 536 ja 537 jKr. saakka, jolloin sattui paha ilmastokatastrofi.  Se aiheutti kaikkialla kansainvaelluksia. Sen jälkeen nuo asukkaat Pohjanmaan Kyrönjokisuusta, Satakunnasta ja Hämeestä muuttivat Ruotsiin Mälaren rannoille perustamaan Ruotsin ensimmäisiä kaupunkeja, nimiltään balttikielisiä, mm. Birkan.
Vasta tuolloin tänne alkoi tulla enemmän suomenkielistä väkeä, joille he jollain kaupalla tai verolla myivät talonsa täältä.  Ja tuota perua Suomen vanhassa rautakautisten asutuspaikkojen paikannimistössä on hyvin runsas balttikielinen kerros. Ja myös talojen ja sukujen nimissä on vahva balttikerros.
Esimerkiksi sanat kangas ’kuivaa maata’ tarkoittaen on tuon kielen perua. Ja myös sanat harju hiedän ’hiekkaa’ tarkoittavasta sanastostaan, kaira taas heidän ’soraa’ tarkoittavasta sanastostaan.  Ja kylännimi Nojanmaa kerttoo senaikaisesta heimopäällikkönimityksestä noyan.
Vaikka tänne jäi tuolloin runsas balttiväestö tänne tulleiden suomalaisten rinnalle, se muutti kielensä uusien tulokkaiden kieleksi, mutta vanhaa paikannimistöä jäi. Sekä vanhaa möngöi-nimistöä että tuota balttikielistä nimistöä. Siksi Suomen järvien nimissä on niin pitkiä ja kummallisia nimiä, niissä kun on ensin ’järveä’ tarkoittava tataari/ möngöi- tai balttisana ja sitten lopussa –järvi tai –lampi.
Olen ensimmäinen ja ainoa tutkija Suomessa, joka on löytänyt ja osoittanut myös tuon balttilaisen paikannimistön Suomessa. Geenitutkimusten tulokset tukevat tätä kertomustani, mutta esitän nuo asutus- ja muuttovaiheet paljon tarkemmin.
Olen käyttänyt tutkimusmenetelmänä aivan uuttaa kulttuurietymologian menetelmää: topografista onomastiikkaa. Eli kieli- ja asutuskerrosten levinneisyyden ja ajallisen keston selvittämistä maastopaikkasanaston avulla, etsien sanastot eri kielistä ja osoittaen ne kerroksina asutusvaiheista kertomassa.  
Liittäen löytöihin myös arkeologiset aineistot.  Koskaan aikaisemmin ei kukaan tutkija Suomessa ole pystynyt esittämään tietoja täällä kivikaudella puhutusta kielestä. Nyt olen löytänyt suuret määrät tuon kielen paikkakuntanimistöä, kirjoittaen sitä puhtaaksi.


Kalevan sankarit sotapakolaisia- Suomen ja Karjalan asuttajia 1200-luvulla
Saksalaisten ristiritarien käännytystyö Baltian maissa 1200-luvulla ei ollutkaan mikään ristiretki, vaan verinen ja pitkään kestänyt Baltian valloitus ja suoranainen kansanmurha, jossa kristinusko oli vain kaapuna verenhimoisten ryöstäjien päällä.
Heimot taistelivat pitkään ja rajusti vastaan. Mutta kun ainoastaan Liettua pystyi puolustautumaan verenhimoisilta valloittajilta, suuri osa muiden heimojen väestä pakeni henkipattoina maistaan. Suuret osat Baltiaa oli valloittajien jäljiltä melkein tyhjiä seutuja.
Noilta seuduilta tuli pitkän ajan kuluessa erittäin suuri määrä pakolaisasukkaita Suomeen ja Karjalaan. Latvian alueen asukkaista puolet oli suomensukuisia liiviläisiä, mutta muuton seurauksena he melkein katosivat sieltä jo silloin ja muuttivat Laatokan Karjalaan. Ja samalla tuli myös asukkaita varsinaisista balttiheimoista. He kyllä täällä suomalaistuivat kieleltään.
 
Karjalan asukaskunta on löytöjeni mukaan pääosin muodostunut noista myöhäisistä pakolaisista Baltian maista. Vasta he asuttivat Karjalan erämaat aina Vienanmeren rantoja myöten. Ja myös pohjoisen Suomen asutus tuli sinne Baltiasta meren kautta, siitä kertoo runsas paikannimistö pohjoisessa. Karjalan asukasluku moninkertaistui 1200- ja 1300-lukujen aikana, kun Novgorodin ja Pihkovan ruhtinaat kutsuivat noita pakolaisia uusiksi asukkaiksi Novgorodin läntiseen osaan. Vahvistaakseen maataan saksalaisritareita, Tanskaa ja Ruotsia vastaan.
 
Sampo-retki ja sampo-aarre

Tuon pakolaismuuton henkilöitä olivat ne sankarit, joita kuvataan Kalevalaan otetuissa muinaisrunoissa. Ja vielä niin, että Pihkovan ruhtinaana vuosina 1266-1291 ollut liettualaisperäinen Daumantas  oli runojen Väinämöishahmon viimeinen henkilöitymä.  Vaikka hän oli liettualaissyntyinen, asukkaat antoivat hänelle nimen Väinämöinen, kun hän oli Väinäjoen maasta eli nykyisen Daugava-joen takaa tullut.
Liettuan valtionarkistoissa on säilynyt tarkka kuvaus, että vuosina 1280 ja 1281 tuo Daumantas teki uhkarohkean sotaretken Pihkovasta itään. On hämmästyttävää, että Suomen tiedemaailma ei ole löytänyt tuota tarkkaa selostusta aarrelaivastosta.
 
Kun mongolit ryöstelivät Venäjää ja vaativat kaikkia aarteita ja kalleuksia veroiksi, tuo Daumantas kokosi Venäjän maille maahan kaivetut aarteet eli raha-arkut, kullat ja hopeat ja kuljetti ne mongolijoukkojen ohi Laatokan rannoille talviaikaan – rekipelillä.
Ja kun vedet avautuivat, hän laivastollaan kuljetti nuo aarteet läpi Karjalan vesien eli Laatokan, Nevan ja Suomenlahden kautta Inkerin rannikolle ja sitten Peipsijärven läpi Pihkovan linnoihin turvaan. Mongolit eivät koskaan saaneet ryöstettyä niitä eivätkä edes verotettua niitä, sillä Pihkovan ruhtinas oli niin kuulu soturi, että mongolit eivät koskaan uskaltaneet tulla Pihkovaan. Vaikka saksalaisritarit yrittivät vallata Pihkovaa, hekään eivät onnistuneet siinä.
 
Tuon aarteen ja retken nimeksi tuli löytöjeni mukaan sampo, kun retken sotureina laivoillaan oli Itämeren kaakkoisrannalta, Sambian rannikolta tulleita muinaispreussilaisia pakolaissotureita. Heidän maakuntansa nimi oli Sambia.  Nimi tarkoittaa perimmältään ’mäkirantaa’ möngöi-kielen sanana. Sama sana sam(pa)  ’harju, kumpu’ on mm. Sammatin nimessä ’kumpujen’ kylänä Uudellamaalla.
Kun saksalaisritarit valtasivat tuon Sambian niemimaan, he antoivat nimeksi Samland. Se on nyt Venäjän Kaliningradia ja Puolaa.
 
Sieltä Sambiasta tänne jo rautakaudella tulleet asukkaat olivat sampo  jra rautakauden tuominen oli  ’sammon takomista’.
Ja sieltä Pihkovaan tulleiden ja Daumantasin retkeen osallistuneiden laivamiesten mukana s vielä v. 1281 aarreretken ja aarteen nimeksi heidän kotimaakuntansa nimen perusteella tuli tuo sama arvotuksellinen sampo.
Muinaisrunot kertovat suomalaiskansan lopullisesta muotoutumisesta 1200-luvulla. Mutta Lönnrotin Kalevala on vajaa -  jäi kesken!
Tätä sammon selitystä heidän maakuntanimeensä ja myös tuohon aarreretkeen liittyen kukaan ei ole ennen tuonut julki. Vasta tämän kirjoittaja on kertonut siitä yhden vuoden aikana. Kalevalan keskeisillä kertomusrunoilla on siis todellisuustausta. Samalla kirjoittaen kirjaa kaikista näistä kielikerroksista ja tapahtumista.
 
Kirjoittaja on metsänhoitaja Ilmari Kosonen (63 v.), joka on syntyisin Savonlinnan Kaartilasta. Hän asuu Jyväskylässä, mutta maapaikka on Savonlinnassa.
Kirjoitus perustuu Ilmari Kososen esitelmään Linnalassa 10.2. Esitelmän aiheena oli Kososen löydöt Baltian maista 1200-luvulla Karjalaan sotapakolaisina tulleista asukkaista ja mm. siitä aarrelaivastosta, joka on Kalevalan sampo-aarrelaivaston ja sampo-retken tositapahtuma vuodelta 1282

 

Aiheet:
Jutta kommentoi keskiviikkona 3.1.2018 klo 14:02 Vastaa kommenttiin
Myö, meidän, möngöit. Mongoli -sanan alkuperä on sanassa myö. Urtimurtin kielinen sana kansa eli goli yhdistettynä siihen tarkoittaa meidän kansaa: myöngölit. Oliko Tsingis kaani kotoisin kaanilasta eli kaartilasta? Jatkan tutkimuksiani. Stop. Hevosmiesten tietotoimiston ensimmäinen toimipiste oli tiettävästi Hevostorilla. Keksittiinkö uutiset Savonlinnassa? Fake news?
totuus esille kommentoi lauantaina 9.12.2017 klo 23:37 Vastaa kommenttiin
Taatariheimoon kuuluneet möngöi- kansaan kuuluneet saivat hevosensa Savonlinnan hevostorilla pidetyiltä hevosmarkkinoilta. Siitä on todisteena se, että Savonlinnassa on ollut Hevostorinkatu niminen kadunpätkä.

Jätä kommentti

Vastaat käyttäjän jättämään kommenttiin. Peruuta
Kotilo IMG_5399.jpg
Uutiset

Kotilo ry:lle Yhteis­kunnallinen yritys -merkki

Savonlinnalaiselle Kotilo ry:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Merkin…
Portaat IMG_5384.jpg
Uutiset

Portaat auttavat kohti työtä tai opiskelua

Työnhakuun voi saada nyt ”Personal Trainerin”Portaat-hanke on toiminut Savonlinnan, Juvan ja Enonkosken alueilla viime vuoden alusta alkaen. Hanketta on vielä jäljellä reilu puoli…
Katsastus IMG_5371.jpg
Uutiset

Uusi katsastusasema avasi Asemantiellä

Asemantiellä, aivan rinnakkaisväylän tuntumassa aloitti toimintansa viime viikolla Itä-Savon katsastuksen toinen katsastusasema Savonlinnassa. Asemat omistaa mikkeliläinen E. Valjakka Oy. Uuden…
kesanavaus.jpg
Uutiset

Kesä tuli ryminällä kaupunkiin

Savonlinnan seudun kesä sai menneenä viikonloppuna upean alun. Etenkin lauantaina pikkuhiljaa lämmennyt sää sai kansan liikkeelle. Matkustajasatamassa tapahtunut laivojen siunaus…
Valtuusto IMG_5345.jpg
Uutiset

Sosteri ja kouluverkosto puhuttivat valtuustoa

Savonlinnan kaupunginvaltuustoa puhuttivat maanantai-iltana vanhat tutut aiheet, eli Sosterin huima yhdeksän miljoonan euron menojen ylitys ja kaupungin kouluverkon laajuus. Valtuusto joutuikin…
LC IMG_5312.jpg
Uutiset

Monilapsinen uusperhe saa lisää asumistilaa

Harvinaista leijonaklubien yhteistyötäNeljä Savonlinnan ja lähialueen Lions klubia ovat yhdistäneet voimansa ja avustavat monilapsisen uusperheen asunnon laajennusprojektia. Mukana ovat…
Adressi IMG_5295.jpg
Uutiset

Nätkin koulun puolesta adressi

856 nimeä kolmessa viikossaMaanantaina Nätkin vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Thil ja yhdistyksen jäsenet Kirsi Kokkonen ja Anna Kesälahti luovuttivat Savonlinnan kaupunginvaltuuston…
Jennica Jenni.jpg
Uutiset

Jennin yrittäjyys tuli täysi-ikäiseksi

Kauneuskeskus Jennican omistaja Jenni Muhonen on toiminut kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjänä 18 vuotta, eli voidaan sanoa, että hänen yrittäjyytensä on tullut täysi-ikäiseksi.…