Kolumnit Jarkko Wuorinen /

Kilpailuetua älykkäällä erikoistumisella

Omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen pohjautuva älykkään erikoistumisen toimintakonsepti on Etelä-Savon aluekehityksen työväline, joka tuottaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:kin mukaan parasta tulosta maakuntamme tyyppisillä harvaan asutuilla alueilla.

Kun tutkimukseen ja uusiin ideoihin käytettäviä resursseja kohdennetaan Etelä-Savon menestystekijöihin, niukoillakin resursseilla saadaan enemmän vaikuttavuutta. OECD:n tutkimusten mukaan harvaan asuttujen alueiden kestävä kehitys riippuu pitkälti kyvystä tunnistaa menestystekijöitä ja edistää uusia taloudellisen toiminnan muotoja ja työpaikkojen syntymistä alueella.

Siten on maakuntamme kannalta järkevää kohdentaa niukkoja resurssejamme sellaisiin start up- yrityksiin ja innovaatioihin, jotka tarvitsevat alkuvaiheessa melkoisesti pääomia ideoidensa ja toimintansa käynnistämiseen ja joilla arvioidaan asiantuntevan kehitystyön jälkeen olevan mahdollisuuksia kansallisen menestyksen lisäksi myös kansainväliseen läpimurtoon.

Maakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yritystoiminnan kasvulle. Maakunnan on kohdennettava väheneviä resurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta kehittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa. Etelä-Savon älykkään erikoistumisen painopisteet ovat metsä, ruoka ja vesi eli alueen luontaiset vahvuudet yhdistettynä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Näiden kolmen sektorin ohella kasvua haetaan kokonaan uusilla avauksilla, esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät palveluinnovaatiot ja uudet terveysteknologiset innovaatiot, joilla on erityisiä mahdollisuuksia monipuolistuvalla sote-sektorilla. Älykkään erikoistumisen kautta luodaan alueelle uusia työpaikkoja, parannetaan kilpailukykyä ja pyritään tutkimustoiminnalla ja pilotoinneilla ratkaisemaan metsään, veteen ja ruokaan sekä suurissa muutoksissa olevan terveysteknologiaan liittyviä ongelmia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Asukasta kohden laskettu kansantuote oli vuonna 2014 Etelä- Savossa 29 500 euroa ja koko maassa 37 500 euroa. EU-maiden keskimääräistasoista Etelä-Savon asukasta kohden laskettu bruttokansantuote oli noin 86 prosenttia vuonna 2014 ja Suomen keskimääräistasosta 79 prosenttia. Vaikka koko maan vertailussa täkäläinen bruttokansantuote on alhainen, on sen kasvussa saatu kiinni muuta maata. Tämä osoittaa sen, että alueelle suunnattua kehittämisrahoitusta on hyödynnetty tehokkaasti.

Jarkko Wuorinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja


Ei kommentteja! Jätä ensimmäinen kommentti alta.

Jätä kommentti

Vastaat käyttäjän jättämään kommenttiin. Peruuta
Kolumnit

Maakuntahallituksen työ on muuttunut runsaassa vuosikymmenessä

Olen ollut runsaan vuosikymmenen maakuntahallituksen pöydän äärellä ja viimeiset viisi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Minua ennen puheenjohtajana toimi kahdeksan vuotta Markku Kakriainen.…
Kolumnit

Saimaalle kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa

Yritystoiminta on monen seutukunnan tulevaisuuden elinehto. Yritystoiminnalla saadaan seuduille työpaikkoja ja verotuloja, joilla voidaan turvata seutukunnan asukkaille tarpeellisia…
Kolumnit

Saimaa – Savonlinnan suuri mahdollisuus

Viestintään ja markkinointiin saadaan parhaiten tehoa, jos sen kärkenä on sellainen tekijä, josta ollaan pääosin yhtä mieltä. Savonlinnalle sellainen seikka on Saimaa ja kaupungin sijainti…
Kolumnit

Alempi tieverkko hälyttävässä kunnossa

Tänä keväänä kelirikko on ollut hankalin vuosikymmeniin. Monet alemman tieverkon tiet ovat olleet hyvin huonosti liikennöitävässä kunnossa, kun tiet ovat pehmeitä ja routa nostaa savea pinnalle. Eikä…
Kolumnit

Liikenneyhteydet luovat elinvoimaa

Liikenneyhteyksien merkitystä seudun elinvoimalle korostetaan koko ajan. Lähtökohtana on, että nopeat yhteydet antavat entistä parempia mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja yleensä työntekijöiden…
Kolumnit

Onko meillä tulevaisuutta?

Tietysti tähän vastaan, että kyllä, mutta…… Vaikka uskon vahvasti siihen, että Savonlinnan seudulla on aitoja mahdollisuuksia hyvää tulevaisuuteen, niin joitakin toimenpiteitä se…
Kolumnit

Markkinointia iskulauseilla

Kun lukee eri paikkakuntien nettisivuja, niin niistä pitäisi saada melko hyvä käsitys siitä, millainen se paikkakakunta on tai millainen se haluaa olla. Kun olen voinut perehtyä aika moniin…
Kolumnit

Vetovoimaa seutukaupunkitoiminnalle

Suomen suuret kaupungit ovat Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren vetämänä muodostaneet suurten kaupunkien C21-ryhmän. Kyseessä on tietysti määrätynlainen edunvalvontaorganisaatio, jota siinä mukana…