Kolumnit Jarkko Wuorinen /

Miten suuri osa Suomesta pidetään asuttuna?

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokouksessa Rovaniemellä eräänä pääteemana oli muuttoliikkeen suhtautuminen kaupungistumiseen. Aiheen käsittelyn pohjaksi oli tutkija Timo Aron alustus, jossa avainkysymyksenä oli, miten digitalisaatio, työn murros ja asumisen painopisteiden muutokset vaikuttavat muuttoliikkeeseen.
Hän esitti kahta vaihtoehtoista mallia, joista toista hän nimitti keskittymispoluksi ja toista tasoittumispoluksi. Kummassakin tilanteessa hänen näkemyksensä on, että kaupunkialueiden kasvu ja keskittyminen jatkuu ja että ne jakautuvat 3 – 4 ryhmään suuruutensa ja sijaintinsa pohjalta. Nämä alueet tulevat sitten kilpailemaan asukkaista, yrityksistä, investoinneista ja resursseista sekä huomioarvosta. Selvää on hänen mielestään, että suurten kaupunkiseutujen asema vahvistuu merkittävästi. Avainkysymyksenä voidaan pitää sitä, että voidaanko tai halutaanko vaikuttaa kehitykseen poliittisin perustein. Määrätynlaisena kauhuskenaariona hän esitti tulevaisuuden mahdollisuuden, jossa vain yksi kolmasosa Suomesta on asuttuna ja kaksi kolmasosaa asumatonta. Vastakkaiseen suuntaan voisi johtaa digitalisaatio ja uudet teknologiat, jotka vähentävät alueellista liikkuvuutta ja pitempiä työmatkoja, mahdollistavat aidon monipaikkaisuuden asumisessa sekä lisäävät vastavalmistuneiden ja osaavan työvoiman vastavirtoja maan sisällä. Tässä kehityksessä olennainen kysymys on, valitsevatko muuttajat ensin työn, jonka mukana tulee asuinpaikka vai valitsevatko muuttajat ensin paikan, jonka mukana tulee työ. Nuorten ja nuorten aikuisten asumiseen ja liikkumiseen liittyvät muuttuvat tarpeet suurempaan vaikuttamiseen omaan elämäänsä ja elinolosuhteisiinsa. Nämä tekijät voivat nostaa lähtömuuttoalttiutta kaupunkialueilta ja mahdollistavat paluumuuttohalukkuuden. Tällöin esiin nousee kysymys, onko asuinpaikkojen välisessä kilpailussa kyse enemmän työstä vai työstä ja elämästä. Nuorten identiteettiin, elämäntyyliin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset korostuvat asuinpaikkaan liittyvissä valinnoissa, jolloin koko Suomen asuttuna pitämisen kannalta tärkein kysymys on, halutaanko vai joudutaanko kaupunkeihin. Monilla nuorilla rahan sijasta työpaikkaa valittaessa korostuvat elinolosuhteisiin ja vapaa-aikaan liittyvät tekijät. Kun kaupungeissa koosta riippuen on hyvät mahdollisuudet erilaisiin harrastuksiin ja kiinnostavat paikat ovat lähellä, niin moni pyrkii valitsemaan asuinpaikakseen sellaisen kaupungin, jossa on tarjolla mahdollisimman paljon juuri hänen tarpeisiinsa liittyviä aktiviteetteja. Kehitys on vahvasti menossa siihen suuntaan, että työ- ja vapaa-aika on kokonaisuus, jonka perusteella asuinpaikka valitaan.


Aiheet:
Ei kommentteja! Jätä ensimmäinen kommentti alta.

Jätä kommentti

Vastaat käyttäjän jättämään kommenttiin. Peruuta
Kolumnit

Puheenjohtajat listasivat asioita tulevaan hallitusohjelmaan

Eduskunnassa pidetyssä maakuntahallitusten puheenjohtajien kokouksessa käsiteltiin aiheita, joita halutaan tulevaan hallitusohjelmaan. Ensimmäiseksi listalla nousi osaavan työvoiman saatavuus.…
Kolumnit

Rajanylityspaikka saatava kansainväliseksi

Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi on tehty työtä jo ainakin vuosikymmen. Välillä asiat ovat tuntuneet menevän eteenpäin ihan mukavasti, mutta monesti eteen on tullut yllättäenkin…
Kolumnit

Maakuntahallituksen työ on muuttunut runsaassa vuosikymmenessä

Olen ollut runsaan vuosikymmenen maakuntahallituksen pöydän äärellä ja viimeiset viisi vuotta hallituksen puheenjohtajana. Minua ennen puheenjohtajana toimi kahdeksan vuotta Markku Kakriainen.…
Kolumnit

Saimaalle kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa

Yritystoiminta on monen seutukunnan tulevaisuuden elinehto. Yritystoiminnalla saadaan seuduille työpaikkoja ja verotuloja, joilla voidaan turvata seutukunnan asukkaille tarpeellisia…
Kolumnit

Saimaa – Savonlinnan suuri mahdollisuus

Viestintään ja markkinointiin saadaan parhaiten tehoa, jos sen kärkenä on sellainen tekijä, josta ollaan pääosin yhtä mieltä. Savonlinnalle sellainen seikka on Saimaa ja kaupungin sijainti…
Kolumnit

Alempi tieverkko hälyttävässä kunnossa

Tänä keväänä kelirikko on ollut hankalin vuosikymmeniin. Monet alemman tieverkon tiet ovat olleet hyvin huonosti liikennöitävässä kunnossa, kun tiet ovat pehmeitä ja routa nostaa savea pinnalle. Eikä…
Kolumnit

Liikenneyhteydet luovat elinvoimaa

Liikenneyhteyksien merkitystä seudun elinvoimalle korostetaan koko ajan. Lähtökohtana on, että nopeat yhteydet antavat entistä parempia mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja yleensä työntekijöiden…