Paikallisuutiset Kari Tegelberg /

Noin 60 vuoden tarkastelujakso paljastaa: Etenkin Puruveden lahdet rehevöityneet voimakkaasti

Puruvesi_4450.jpg
Kesälahden osuuspankin myyntipäällikkö Kaija Hämäläinen (vas.), Kerimäen osuus­pankin toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi ja Suur-Savon osuuspankin pankinjohtaja Arja Haverinen allekirjoittivat tämänvuotisen yhteistyösopimuksen Pro Puruveden kanssa. Yhdistyk

Puruvesi on mukana Freshabit-vesiensuojeluhankkeessa. Hankkeen saamalla rahoitukselle Puruveden tilaa kohennetaan viidellä eri järven valuma-alueella. Hanke päättyy vuonna 2022.

Hankkeessa näkyvässä roolissa oleva, aktiivinen ja puhtaasti vapaaehtoisvoimin toimiva Pro Puruvesi-yhdistys tekee arvokasta vesiensuojelutyötä. Se saa tähän työhön rahoitusta yhteistyökumppaneiltaan. Merkittävinä yhteistyökumppaneina ovat jo vuodesta 2011 olleet seutukunnan osuuspankit, eli Suur-Savon, Kerimäen ja Kesälahden osuuspankit. Viime viikolla solmittiin Pro Puruveden ja edellä kerrottujen osuuspankkien yhteistyösopimus kuluvalle vuodelle.

Samassa yhteydessä julkistettiin selvitystyö, jossa tarkastellaan Puruveden tilaa viimeisen 60 vuoden ajalta. Pro Puruveden vastuulla oli teettää selvitys muutoksista viidellä Puruveden Freshabit-kohdealueella 1950-luvulta alkaen. Selvitys perustui erityisesti eri-ikäisiin valokuviin, karttoihin ja kohdealueilla vuosikymmeniä muutoksia seuranneiden henkilöiden haastatteluihin. Haastateltavia oli kaikkiaan 22 henkilöä.

– Haastattelut olivat tärkeitä, koska vielä löytyy ihmisiä, jotka muistavat miltä Puruveden rannat näyttivät 60 vuotta sitten. Tästä paikallistiedosta edes osan saaminen talteen nähtiin myös kulttuuritekona, Pro Puruvesi ry:n puheenjohtaja Reijo Jantunen totesi allekirjoitustilaisuudessa.

Pro Puruveden vastuulla oli etsiä kohdealueilta, erityisesti lahtialueilta, vanhoja valokuvia, ilmakuvia ja karttoja. Kovin runsaasti vanhoja valokuvia kohdealueiden vesialueista ei löydetty, mutta kuitenkin useita kymmeniä ja sellaisiakin, joita ei ole aiemmin ollut esillä. Muutamia ilmakuvia ja videoitakin löytyi.

– Erityisen arvokasta oli löytää sellaisia valokuvia, joissa samaa paikkaa oli kuvattu vuosikymmenten välein, Jantunen korosti.

Haastattelut olivat keskeinen osa selvitystä. Haastateltavien valinta ja haastattelujen järjestelyt olivat Pro Puruveden vastuulla. Haastattelut teki ja haastatteluaineiston käsitteli Pöyryn asiantuntija. Pöyry Oy oli kilpailutuksen myötä valittu selvityksen tekijäksi.

Saadaanko Puruvesi palautettua vesiensuojeluhankkeen avulla 60 vuoden takaiseen tilaan? Reijo Jantunen sanoo, että valitettavasti tähän ei päästä, mutta hankkeen avulla voidaan esimerkiksi rehevöitymistä hillitä, kun veteen menevät ravinteet vähenevät.

– Lautalahden kosteikon rakentaminen esimerkiksi sitoo ravinteita, jotka muuten menisivät suoraan Puruveteen. Myös rantojen niitto avartaa etenkin lahtien rantoja, Jantunen.

Vuoksen vesistöön kuuluva Puruvesi Jantusen mukaan on vesiensuojelumielessä hankala järvi, sillä sen veden vaihtuvuus on hidasta. Vesi pääsee vaihtumaan kokonaan noin 12 vuodessa Punkaharjun taajaman kohdalta ja Raikuun kanavan kautta. Puruveden keskisyvyys on 8.8 metriä ja sen syvin kohta on 61 metriä.

Puruvesi on suuruudeltaan 416 neliökilometriä, jolla se sijoittuu Suomen järvien koossa 11. sijalle. Puruvesi on edelleen hyvin puhdas järvi, vaikkakin sen useat lahdet ovat rehevöityneet. Yksi syy Puruveden veden kirkkauteen on järven pohjassa olevat sadat lähteet, joista tulvii puhdasta vettä järveen.

Pöyry Finland Oy:n laatima raportti löytyy sekä Pro Puruveden kotisivuilta (www.propuruvesi.fi) että FRESHABIT Puruveden kotisivuilta (www.propuruvesi.fi/FRESHABIT).


Aiheet:
Ei kommentteja! Jätä ensimmäinen kommentti alta.

Jätä kommentti

Vastaat käyttäjän jättämään kommenttiin. Peruuta